Monet meistä haaveilevat syvästä ja onnellisesta elämästä ja parisuhteesta. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä todellinen onnellisuus suhteessa kumpuaa? Tässä blogipostauksessa kirjoitan odotuksista ja toiveista, joita kohdistamme kumppaniimme, sekä vastuun ottamisesta omista toiveista ja tarpeista.

Onko sinulla kohtuuttomat odotukse kumppania kohtaan?

Meillä kaikilla on valtavasti tarpeita ja toiveita, niin kuin meillä kuuluukin olla. Se on inhimillistä ja jopa luonnollista! Monet meistä kuitenkin toivovat, että juuri se oma rakas kumppani täyttäisi nämä kaikki meidän tarpeet ja toiveet. Kumppaniin kohdistuu usein monenlaisia odotuksia: hänen toivotaan olevan samaan aikaan puoliso, rakastaja, paras ystävä, kodin hoitaja ja jopa elämän syvin tarkoitus. Tässä me kuitenkin saatetaan ladata liikaa odotuksia kumppanin niskaan, ja sitten petytään, kun asiat eivät menekään juuri niin kuin me itse toivomme.

Kun tällaiset kohtuuttomat odotukset kumppania kohtaan valtaavat mielen, se voi olla merkki siitä, ettemme ole vielä täysin itsenäistyneet parisuhteessamme. Sen sijaan, että seisoisimme omilla jaloillamme, saatamme alkaa takertua epäitsenäisesti kumppaniin, janoamme jatkuvaa huomiota ja uskomme, että juuri kumppanin tehtävä on vastata kaikkiin tarpeisiimme.

Todellisuus on, että kukaan yksittäinen ihminen ei yksinkertaisesti pysty täyttämään meidän kaikkia toiveita tai tarpeita. Eikä niiden täyttämisen pidäkään olla hänen vastuullaan. Ajatelkaa nyt, tämä olisi yhdelle ihmiselle aivan liian iso pala kakkua! Kukaan meistä kun ei elä täällä vain ja ainoastaan kumppanin toiveita täyttääkseen. Kumppani ei ole vastuussa toisen onnellisuudesta. Kumppanisi ei siis ole superihminen, eikä hänen tarvitsekaan olla!

Tämän ymmärtäminen voi vapauttaa valtavasti paineita parisuhteesta! Kun annamme kumppanille luvan olla inhimillinen ja rajallinen ( eli siis ihan tavallinen ihminen ) annamme sen luvan myös itsellemme. Se ei tarkoita, että omat tarpeesi olisivat yhtään vähemmän tärkeitä, vaan sitä, että niiden täyttämiseen on muitakin lähteitä kuin vain yksi ihminen.

Tottakai myös aikuisellakin on lupa vaatia huomiota ja hellyyttä kumppaniltaan. Me saamme tarvita kumppanilta tukea ja heittäytyä  pieneksi ja heikoksikin, mutta suhteessa, jossa kumppanit ovat itsenäisiä kumppanilta tarvitsemamme ja toivomamme tuki ei ole täysin rajatonta. Aikuinen, itsestään vastuun ottava kumppani  ymmärtää, että suhteessa on kyse antamisesta ja vastaanottamisesta ja että molemmilla on omat rajansa ja tarpeensa.

Onnellisempi parisuhde alkaa itsestäsi – Jokainen on itse vastuussa omien toiveiden ja tarpeiden täyttymisestä

Usein käy niin, että ollessamme tyytymättömiä omaan elämäämme, niin siirrämme tätä tyytymättömyyttä parisuhteeseen ja kumppaniin. Tällöin voi tuntua, että vika on vain parisuhteessa ja siinä, miten kumppani vastaa meidän asettamiin toiveisiin tarpeisiin ja odotuksiin. Tällöin on hyvä pysähtyä pohtimaan, että kaipaanko oikeasti jotakin sellaista, jota kumppani, tai kukaan muukaan ei voi minulle antaa.

Monet meistä haaveilevat syvästä ja onnellisesta elämästä ja  parisuhteesta. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä todellinen onnellisuus suhteessa kumpuaa? Usein vastaus löytyy yllättävän läheltä, nimittäin se onnellisuus löytyy omasta itsestämme.

Lopulta meistä jokainen on kuitenkin itse vastuussa omien toiveiden ja tarpeiden täyttymisestä. Ja siitä, miten avoimesti ja rehellisesti niistä on valmis kertomaan kumppanille ja muille läheisille, sekä hakemaan tukea tarvittaessa.

Jotta parisuhde voisi kukoistaa ja säilyttää kipinänsä, molempien osapuolten on tärkeää rakentaa rikasta ja kiinnostavaa sisältöä parisuhteen lisäksi myös omaan elämään. Mitä tämä “oma kiinnostava elämä” sitten tarkoittaa? Se on usein hyvin arkisia asioita, kuten ystäviä,  omia sosiaalisia verkostoja, harrastuksia, intohimoja, mielekästä työtä tai opiskelua. Aika, jonka omistat itsellesi ja asioille, joista nautit, oli se sitten lukemista, liikuntaa, taidetta tai jonkin uuden oppimista, lataa akkujasi ja tuo uutta energiaa. Myös tunne siitä, että teet jotain merkityksellistä ja kehityt, on valtava voimavara.

Kun molemmilla on myös omia kiinnostuksen kohteita ja intohimoja, se tuo suhteeseen mukanaan uusia kokemuksia, ajatuksia ja tarinoita. Tämä pitää keskustelut kumppanin kanssa mielenkiintoisina, elävinä ja ylläpitää uteliaisuutta toista kohtaan, sekä estää suhteen jumiutumasta paikalleen. Se tuo myös tilaa ja vapautta, jota tarvitaan intohimon säilyttämiseen.

Miten toimia, kun huomaat, että kaikki omat tarpeet eivät täyty kumppanin kautta?

• Itsetuntemus ja vastuu: Aloita itsestäsi. Mitä sinä oikeasti tarvitset? Ota vastuu omasta hyvinvoinnistasi ja tunnista, mitä voit tehdä itseksesi.
• Avoimuus ja kommunikaatio: Keskustelkaa avoimesti, rehellisesti ja toista kunnioittavasti. Kerro kumppanillesi, mitä toivot ja tarvitset, mutta muista myös ymmärtää hänen rajansa. Ja mikä tärkeintä: muista kuunnella ja oikeasti kuulla, mitä toinen sanoo.
• Laajenna tukiverkostoa: Muista, ettet ole yksin! Ystävät, perhe, harrastukset ja ammattilaiset voivat tarjota valtavan tärkeää tukea ja täyttää niitä tarpeita, joita kumppani ei välttämättä voi. Älkää jääkö tilanteenne kanssa yksin! Tarvittaessa pariterapia voi auttaa teitä löytämään uusia ratkaisuja ja tapoja toimia.
• Muista parisuhteessanne oleva hyvä: Vaikka kumppani ei pystykään täyttämään kaikkia tarpeitasi, on tärkeää muistaa myös ne asiat, jotka ovat jo hyvin. Monesti meidän huomio kiinnittyy helposti niihin asioihin, joissa itse toivoisi parannusta, ja unohdamme jo hyvin olevat ja toimivat jutut.

Omista toiveista, tunteista ja tarpeista puhuminen avoimesti ja rehellisesti vahvistaa parisuhdetta ja syventää luottamusta. Se on merkki kypsästä ja terveestä suhteesta, jossa molemmat saavat olla kokonaisia ihmisiä,  jopa ilman supervoimia!

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Voit jakaa ajatuksiasi tämän blogipostauksen kommentteihin.

Jos tarvitsette tukea parisuhteenne haasteisiin, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä, olen täällä teitä varten! 


Terkuin, Hanna, Oivallus Akatemia