Tässä blogiartikkelissa kerron kuinka vireystila saattaa vaikuttaa sinun ja kumppanisi väliseen kommunikaatioon. Sopiva vireystila voi helpottaa esimerkiksi haastavista asioista keskustelua, kun taas ali- ja ylivireystilassa käydyt keskustelut saattavat puolestaan johtaa helpommin riitoihin ja väärinymmärryksiin. Lataa itsellesi Parisuhteen vireystilamittari, parisuhteenne hyvinvoinnin tueksi!

Vireystilan vaihtelut kuuluvat elämään!

Olet varmaan huomannut, että vireystilasi vaihtelee päivän aikana. Välillä vireystila voi olla todella matalla, kun taas toisinaan saatamme olla ylivirittyneitä. Kuitenkin parhaimmillamme olemme silloin, kun olemme sopivassa vireystilassa. Tällöin saamme asioita aikaiseksi, olemme pirteitä ja jaksamme tehdä asiat jotka vaativat huomiotamme. Pystymme tällöin myös olemaan paremmin läsnä arjessa esimekiksi kumppanillemme ja lapsillemme. On tärkeää olla tietoinen omasta vireystilasta ja kyetä ymmärtämään myös kumppanimme vireystilassa tapahtuvia muutoksia.

Tämä saattaa olla tuttu tilanne monissa parisuhteissa:

Kumppanisi tulee kotiin pitkä ja raskaan päivän jälkeen. Työstressi ja kiire on vaivanut häntä koko päivän. Sinä haluaisit keskustella vakavasti mieltäsi painavasta asiasta joka liittyy suhteeseenne. Otat asian heti puheeksi, kun hän pääsee ovesta sisään. Huomaat kumppanisi ärtyvän ja teille meinaa syntyä riita.

Äskeisessä tarinassa kotiin töistä saapunut kumppani oli aivan väärässä vireystilassa haastavamman keskustelun käymiseen. Hän oli väsynyt ja stressaantunut päivän aikana tapahtuneista asioista, kiireestä ja kertyneestä kuormituksesta. Tälöin olisi ollut hyvä huomata kumppanin vireystila ja antaa hänen ensin levähtää, ennen keskustelun avaamista. Näin keskustelun onnistumiselle olisi jo valmiiksi luotu suotuisampi pohja. Myös kumppanin olisi hyvä huomata omassa vireystilassa tapahtuvat muutokset, joita työpäivän kuormitus ja haastava keskustelu hänessä aiheuttavat. Näin hän olisi osannut kertoa, että tarvitsee hetken palautua päivästä ja toivoa keskustelun siirtämistä hieman myöhemmäksi parempaan hetkeen.

Vireystila vaikuttaa keskusteluihin kumppanimme kanssa

Vireystilalla on suuri merkitys siihen, miten keskustelemme toistemme kanssa. Kun olemme hyvässä vireessä kykenemme olemaan vastaanottavaisempia ja empaattisempia kumppaniamme kohtaan. Kykenemme hyvässä vireystilassa ollessamme myös kuuntelemaan ja ymmärtämään kumppanimme kertomaa paremmin. Vireystilamme ollessa liian korkea tai matala, keskustelut saattavat muuttua hankaliksi ja johtaa väärinymmärryksiin, sekä riitoihin.

Myös itse riidat voivat vaikuttaa vireystilaamme ja siihen, kuinka kykenemme vastaanottamaan kumppanimme kertomaa viestiä. Riita voi saada meidät joko liian korkeaan tai matalaan vireystilaan. Voi myös olla niin, että toinen kumppaneista on liian korkeassa ja toinen liian matalassa vireystilassa. Kun olemme sopivassa vireystilassa, eli sietoikkunassamme, niin kykenemme paremmin rakentavaan vuorovaikutuksen ja molempien kuulluksi tuleminen haastavan keskustelun aikana mahdollistuu. Yli ja alivireystila ovat kehollisia kokemuksia, joten omia kehon viestejä kannattaa kuulostella haastavien keskustelujen aikana.

Liian korkea vireystila (ylivireystila): Voi ilmetä mm. levottomuutena, kärsimättömyytenä, ahdistuneisuutena, jännityksenä ja ärtymyksenä. Keskustelu voi muuttua riitaiseksi ja rakentavan vuorovaikutuksen sijaan keskustelu voi äityä toisen syyttelyksi. Liian korkean vireystilan voi huomata riitatilanteessa mm. syyttelynä, huutamisena, kriittisyytenä, negatiivisuutena ja kehollisina viesteinä.

Liian matala vireystila (alivireystila): Voi ilmetä väsymyksenä, passiivisuutena, haluttomuutena, tai jopa masentuneisuutena. Keskustelu voi jäädä pinnalliseksi, tai henkilöllä voi olla vaikeuksia osallistua siihen aktiivisesti. Liian matalan vireystilan voi huomata mm. vetäytymisenä riitatilanteesta kehon antamista viesteistä, lamaantumisen tunteena, turtana olona, tai totaalisena kylmyyden tunteena kumppania kohtaan.

Sopiva vireystila (sietoikkuna): On tila, jossa koemme olevamme tasapainossa. Sopivassa vireystilassa kykenemme ottamaan paremmin vastaan mm. rakentavaa kritiikkiä. Olemme valmiita kuuntelemaan ja ymmärtämään helpommin kumppanin näkökulmaa, sekä ilmaisemaan omia ajatuksiamme rakentavasti.

Kuinka opin tunnistamaan ja säätelemään omaa vireystilaani?

On tärkeää tunnistaa oman vireystilan vaihtelut ja löytää oikeanlaiset keinot vaikuttaa niihin. Tässä muutamia vinkkejä kuinka voit oppia tunnistamaan ja säätelemään vireystilaasi:

1.Tunnista muutokset vireystilassasi

On tärkeää, että opit tunnistamaan oman vireystilasi, tällöin voit myös yrittää vaikuttaa siihen halutessasi. Voit pohtia seuraavia kysymyksiä, niin pääset selville omasta vireystilastasi ja siitä mitä voisit tehdä vireystilasi muuttamiseksi.

• Mitkä asiat vaikuttavat vireyteesi?
• Miten ympäristö, ruokavalio, uni ja liikunta vaikuttavat vireyteesi?
• Oletko nukkunut ja syönyt tarpeeksi?
• Oletko stressaantunut, tai uupunut?
• Milloin tunnet olosi virkeäksi, tai väsyneeksi?
• Mitä fysiset tuntemukset kertovat sinulle vireystilastasi erilaisissa tilanteissa? Kiinnitä huomiota fyysisiin tuntemuksiin. Sydämen syke, hengitys, lihasjännitys ja energiatasot kertovat paljon vireystilasta.
• Tunnistatko omat tunteesi? Millaisia tunteita sinulla eri tilanteissa nousee?
• Oletko rauhallinen, jännittynyt, kiihtynyt, väsynyt, tai energinen?
  

2. Vireystilan säätely

Mikä sitten avuksi, kun vireystila ei ole kohdillaan ja haluaisit yrittää vaikuttaa siihen. Tässä muutama vinkki vireystilan muutamiseen:

Liian korkea vireystila (ylivireystila): Voit laskea vireystilaasi rauhoittavilla ja rentouttavilla harjoituksilla (syvä hengitys, meditaatio, jooga), sekä vähentämällä valon ja erilaisten virikkeiden määrää. Myös luonnossa oleilu ja rauhallinen ympäristö voivat auttaa. Apuna voivat olla myös: kuuma suihku, lämpötyyny, oman kehon silittely lämimillä käsillä, lämmin painava kosketus, rauhallinen kosketus ja silittely.

Liian matala vireystila (alivireystila): Voit nostaa omaa vireystilaasi esimerkiksi aktivoivilla ja liikunnallisilla harjoituksilla, sekä lisäämällä valon ja virikkeiden määrää. Myös sosiaalinen kanssakäyminen ja kofeiini (kohtuudella) voivat nostaa vireyttä. Avuksi voi kokeilla myös mm. sormenpäiden napakkaa puristelua, tanssimista, itsesi ravistelua, tai hyppimistä. Toisilla alivireystilasta ulos pääsy vaatii lepoa ja unta.

Olemme kaikki yksilöitä, joten meitä kaikkia eivät välttämättä auta samat keinot. Keksitkö itse lisää keinoja, joilla voit helpottaa ali- tai ylivireystilasta siirtymistä takaisin sietoikkunan sisälle?

Vinkkejä vireystilan huomioimiseen parisuhteen keskusteluissa

Haastavien keskustelujen käyminen kumppanin kanssa voi tuntua vaikealta, saatika keskustelun käyminen vääränlaisessa vireystilassa. Välillä on todella vaikea löytää hetkeä, jolloin molempien vireystila olisi sopiva haastavan aiheen puheeksi ottamiseen kumppanin kanssa. Saatamme myös kesken tärkeän ja haastavalta tuntuvan keskustelun ajautua vääränlaiseen vireystilaan ja tällöin saatamme alkaa ajautua kohti riitaa keskustelukumppanin kanssa. Toisinaan taas meidän on vaikea huomata omia, tai kumppanin vireystilasta kertovia merkkejä. Kun tiedostat oman vireystilasi, niin asiasta on myös helpompi kertoa kumppanille ja haastavalle keskustelulle voidaan löytää parempi hetki. Tässä muutama vinkki vireystilan huomioimiseen arjen keskellä, kun haastavan aiheen puheeksi ottamisen aika on käsillä.

1.Kerro olostasi kumppanille: Kerro kumppanillesi, jos huomaat olevasi huonossa vireystilassa keskustelun käymiseen. Voit käyttää esimerkiksi ”minä”-viestejä: ”Tällä hetkellä olen vähän väsynyt, joten en ehkä ole parhaimmillani keskustelemaan. Voisimmeko keskustella tästä asiasta: kun ole levännyt hetken/ kun olen syönyt / jne…”

2.Ota taukoja: Huomaat että olet väärässä vireystilassa ja kumppanisi vaatii keskustelua haastavasta aiheesta. Jos keskustelu alkaa kiristyä voit ehdottaa taukoa, eli aikalisää. Käy vaikkapa lyhyt kävely lenkki, tai tee jotakin muuta rentouttavaa.

3.Opettele tunnistamaan toisen vireystilan: Kiinnitä huomiota kumppanisi kehonkieleen ja äänenpainoon. Näistä voi usein päätellä, millainen hänen vireystilansa on. Onko kumppanisi saattanut nukkua huonosti, vai onko hänellä jäänyt ruokailu väliin, tai voisiko hän olla stressaantunut? Tällöin ikävistä asioista keskustelua kannattaa siirtää myöhemmäksi.

4.Välttäkää haastavia keskusteluja silloin, kun olette väsyneitä, nälkäisiä, kiireisiä, tai stressaantuneita: Jos tiedätte, että teidän on keskusteltava jostakin haastavasta asiasta, niin varmistakaa, että olette molemmat levänneitä, kylläisiä ja rentoutuneita.

5. Säädä ensin omaa vireystilaasi ja tue sitten kumppaniasi: konflikti tilanteessa voi nousta mielen hätätilan kaltainen olotila. On tärkeää palauttaa ensin omaa vireystilaa optimaalisemmalle tasolle ja vasta tämän jälkeen olemme valmiita tukemaan kumppaniamme hänen reaktionsa kanssa.

6. Kumppanin tuki vireystilan säätelyssä: Keskustelkaa kumppanin kanssa siitä, että miten toivoisit kumppanisi tukevan sinua vireystilan säätelyn kanssa. Toiset pitävät kumppanin rauhoittavasta kosketuksesta, kun taas toiset eivät voi sietää kosketusta itsensä rauhoittamisessa. Mitkä ovat teidän tapanne, tarpeenne ja toiveenne kumppanille?

7. Kokeilkaa vireystila mitaria. Opetelkaa tunnistamaan omaa vireystilaanne vaikka vireystilamittarin avulla. Pohdi aiemmin tässä postauksessa olleita kysymyksiä ja tunnustele, että milllainen vireystilani on juuri nyt. Tulostakaa (tai piirtäkää paperille oma vireysmittarinne) seinälle tai jääkaapin oveen oma vireystila mittari, johon molemmat voivat esim. magneetilla tai muulla merkillä laittaa omaa vireystilaansa näkyville. Kun tuomme vireystilaamme näkyville, niin opimme myös tunnistamaan omaa ja kumppanimme vireystilaa eri tilanteissa. Parisuhteen vireystilamittarin, vinkit ja käyttöohjeen voit ladata käyttöönne Oivallus Akatemian nettisivuilta. Lataa opas täältä!

Tässä blogitekstissä kertomieni keinojen avulla voit tulla tietoiseksi omasta ja kumppanisi vireystilasta ja tarvittaessa yrittää sen muuttamista toivotumpaan suuntaan. Muista kuitenkin vireystilan vaihteluiden olevan luonnollinen osa meidän kaikkien elämää. Tärkeää onkin se, että tarvittaessa osaamme huomioida arjen keskellä sen hetkisen vireystilamme vaikutuksen jaksamiseemme, toimintakykyymme ja kanssakäymiseen toistemme kanssa.

Terveisin,
Hanna Poikkilehto

Kirjoittaja Hanna Poikkilehto on Sosionomi (AMK), ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Voit tutustua häneen hänen täällä tai Instagramissa @oivallusakatemia

Jos parisuhteessanne on haasteita, niin tukea on saatavilla! Oivallus Akatemian pariterapiassa teillä on mahdollisuus saada tukea tilanteeseenne. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, niin etsitään juuri teille oikeat keinot päästä tilanteessanne eteenpäin. Pääset tutustumaan Oivallus Akatemian pariterapiaan täällä.

Tervetuloa tutustumaan Oivallus Akatemian laadukkaisiin ratkaisu- ja voimavarakeskeisiin terapia- ja valmennuspalveluihin!