Oivallus Akatemian vastaanottotila, sisustus,Postikatu 8, 4krs, Järvenpää

Usein kysyttyä

Yleisiä kysymyksiä


Mitä on ratkaisukeskeinen lyhytterapia?

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on voimavarakeskeinen ja asiakkaan vahvuuksiin keskittyvä terapian muoto. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia keskittyy suhteellisen lyhyessä ajassa, yleensä 5-20 tapaamiskerran aikana, auttamaan asiakasta löytämään ratkaisuja ja helpotusta elämänsä haasteisiin. 

Keskeisiä piirteitä lyhytterapiassa ovat:

  1. Ratkaisukeskeisyys: Terapeutti ja asiakas työskentelevät yhdessä löytääkseen konkreettisia ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Terapiassa keskitytään tulevaisuuteen ja siihen, miten asiakas voi saavuttaa toivomansa muutokset.
  2. Tavoitteellisuus: Terapiaprosessin aikana asiakas asettaa itselleen muutos tavoitteita, joita asiakas edistää terapian aikana terapeutin tukemana.
  3. Lyhytkestoisuus: Terapiaprosessin kesto on rajattu, mikä voi auttaa keskittymään tehokkaasti ongelmien ratkaisemiseen ja muutoksen aikaansaamiseen.
  4. Aktivointi ja voimavarojen hyödyntäminen: Lyhytterapiassa pyritään tunnistamaan ja hyödyntämään asiakkaan omia voimavaroja, vahvuuksia ja kykyjä. Terapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan ja vahvistamaan niitä vahvuuksiaan, taitoja ja resursseja, joita asiakas voi hyödyntää tavoitteidensa saavuttamiseksi ja tilaanteensa kohentamiseksi. 
  5. Strukturoitu prosessi: Terapia tapaamiset ovat usein hyvin strukturoituja, ja terapeutti saattaa käyttää erilaisia harjoituksia ja tehtäviä, joiden avulla pyritään edistämään terapiaa ja saavuttamaan asetetut tavoitteet.
  6. Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija: Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa terapeutti ei  useinkaan anna asiakkaalle valmiita vastauksia, vaan auttaa erilaisten kysymysten avulla asiakasta itseään löytämään juuri hänelle oikeat vastaukset ja ratkaisut. Valmiita kaikkia auttavia ratkaisuja ei ole olemassa, vaan jokaisen tilanne, toiveet ja tarpeet ovat yksilöllisiä. Asiakas tuntee itsensä parhaiten.

Lyhytterapia soveltuu monenlaisten ongelmien käsittelyyn, kuten ahdistukseen, masennukseen, stressiin, ihmissuhdeongelmiin ja elämänmuutoksiin liittyviin haasteisiin. Se voi olla erityisen hyödyllinen silloin, kun asiakas kaipaa nopeaa apua ja selkeitä työkaluja arjessa selviytymiseen.

Mitä on etäterapia tai etävalmennus?

Etäterapia ja etävalmennus on terapiaa tai valmennusta, joka toteutetaan etä yhteydellä Voit osallistua terapiaaan tai valmennukseen etänä mistä paikasta tahansa. Huomioithan että tila, jossa etäterapian, tai valmennuksen aikana olet on rauhallinen, yksityinen ja vailla ylimääräisiä häiriötekijöitä. Etäterapiaa varten tarvitset kamerallisen tietokoneen ja nettiyhteyden. Ennen etätapaamista lähetän sinulle sähköpostiisi sähköisen linkin, josta pääset osallistumaan tapaamiseen sovittuna ajankohtana. Käytän etätapaamisissa sovelluksena Google Meetsia.

Miten lyhytterapia ja valmennus etenee?

Terapia ja valmennus alkavat alkukartoituksella, jossa tutustutaan asiakkaan nykytilanteeseen ja haasteisiin, sekä niiden vaikutuksiin asiakkaan elämässä ja arjessa. Tämän jälkeen terapialle ja valmennukselle asetetaan tavoitteita. Terapian ja valmennuksen aikana terapeutti/valmentaja tukee asiakasta hänen muutos toiveidensa ja tavoitteittensa saavuttamisessa erilaisia menetelmiä käyttäen. Asiakkaalle voidaan  antaa  myös pieniä kotitehtäviä, jos ne edistävät terapian tai valmennuksen etenemistä. 

Terapia- ja valmennus käyntien lopussa tarkastellaan, mitä keinoja asiakas on löytänyt itselleen tilanteensa helpottamiseksi ja mitkä keinot ovat hänelle hyödyllisiä jatkossa. Terapian lopussa asiakkaalle pyritään tekemään selviytymissuunnitelma, eli suunnitelman siitä miten varaudutaan mahdollisiin takapakkeihin ja tuleviin elämän vastoinkäymisiin

Kuuluuko lyhytterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Valviran valvomiin ammattinimikkeisiin?
Mistä tiedän, että ratkaisukeskeinen menetelmä sopii juuri minulle?
Korvaako Kela Oivallus Akatemian tarjoamia palveluita?
Tarvitseeko lyhytterapiaan tai nepsy valmennukseen lääkärin lähetettä?
Jäävätkö käyntini näkyville jonkinlaiseen rekisteriin, ja voiko joku ulkopuolinen saada tietoa käynneistäni Oivallus Akatemiassa (esimerkiksi työnantaja), tai voiko tieto käynneistäni tulla vastaan hakiessani uutta työpaikkaa?

Pariterapia – usein kysyttyjä kysymyksiä


Mihin tilanteisiin pariterapia sopii?

Pariterapia soveltuu monenlaisiin parisuhteen haasteisiin ja vaikeisiin tilanteisiin tueksi ja uusien keinojen löytämiseksi. Tällaisia tilanteita ja haasteita voivat olla mm. parisuhdekriisi, mustasukkaisuus, kumppanien välisen yhteyden heikkeneminen, uskottomuus, seksuaaliset pulmat, vuorovaikutusongelmat, arjen vastuiden jakautumisen haasteet, ero pohdinnat, vanhemmuuden haasteet, tai sairauden vaikutus suhteeseen. Myös uusperheen haasteita ja lasten kasvatuksesta aiheutuvia erimielisyyksiä voidaan käsitellä pariterapian avulla. Pariterapiaan voi tulla myös ennaltaehkäisevästi, jolloin voidaan ehkäistä suurempien kriisien syntymistä.

Kuinka monta tapaamista yleensä tarvitaan pariterapiassa?

Pariterapian sisältö, kesto ja kertojen määrä räätälöidään aina tarpeen ja asiakkaan toiveen mukaan. Keskimäärin asiakkaille suositellaan 2–20 tapaamista. Säännöllinen työskentely tuottaa parhaiten tuloksia. Joskus yksi tapaaminenkin voi riittää ja tuoda riittävän avun ja uusia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Missä Oivallus Akatemian pariterapia palveluita tarjotaan? Onko mahdollisuus vain lähi tapaamisiin Järvenpäässä, vai voiko pariterapiaan osallistua myös etäyhteydellä?

Oivallus Akatemia vastaanottaa asiakkaita lähi ja etä tapaamisia. Lähi tapaamiset toteutetaan Järvenpään keskustassa, osoitteessa Postikatu 8, 4. kerros, 04400 Järvenpää.

Olemme kumppanini kanssa kiinnostuneet aloittamaan pariterapian Oivallus Akatemiassa. Voimmeko saada aluksi maksuttoman tutustumispuhelun?
Miten teen ajanvarauksen pariterapiaan ja mitkä ovat yhteystiedot?
Keneltä saa apua? Millainen koulutus ja kokemus terapeutilla on?
Onko pariterapian sisältö yksilöllinen? Mietitäänkö terapian tavoitteet yhdessä?
Voiko pariterapia auttaa esimerkiksi vanhemmuuden haasteissa, tai eron jälkeen, kun mietitään miten saamme uudenlaisen tilanteen toimimaan parhaiten?
Mitä eroa on pariterapialla ja parikriisi‑interventiolla?
Pitääkö meidän olla kriisissä, jotta pariterapiasta olisi hyötyä?
Mitä tapahtuu ensimmäisellä tapaamiskerralla?
Voiko toinen meistä tulla yksin pariterapiaan, jos toinen ei halua osallistua?
Entä jos olemme jo päättäneet erota, onko terapiasta silti hyötyä?
Kuinka usein tapaamisia kannattaa pariterapiassa olla?
Käytetäänkö terapiassa tehtäviä tai harjoituksia?